Folkswagen FAQ

Vastauksia kysymyksiin, joihin keikkamatkoilla ja haastatteluissa on tullut useamman kerran törmättyä, kirjoitteli Semjon Semjonovitsh. Päivitetty marraskuussa 2007.
K: Mikä Folkswagenin konserttien taustakangaslippu on?

V: Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ns. "Karjalan kapinalippu", jota on käytetty 1920-1922 ja 1941-44. Lisää Karjalassa käytettyjen lippujen historiasta voi lukea täältä: http://heninen.net/flags/suomeksi.htm#karjala


K: Mistä saa Folkswagenin levyjä?

V: Keikoiltamme, joilla levylaukku on aina mukana. Internetissä voitte kääntyä levy-yhtiömme Pilfink Recordsin verkkokaupan puoleen. Pilfinkillä on levyille myös valtakunnallinen jakelija Töölön musiikkitukku, mutta kokemus on osoittanut, että levykaupoilla ei ole yleensä mielenkiintoa pitää jakelussa näinkin marginaalisten orkkien levyjä.


K: Mitkä ovat Folkswagenin venäläisten taiteilijanimet?

V: Folskilaisten taiteilijanimet ovat luonteeltaan venäläistyyppistä nimeämistä etu- sekä isännimellä.

Timofej Karlovitsh = Timo Kalevinpoika
Semjon Semjonovitsh = Suonna Seponpoika (sopivien käännösten puutteessa napattu Daniil Harmsin novellin hahmosta)
Josif Petrovitsh = Joonas Pentinpoika
Juri Matvejevitsh = Jari Matinpoika

Yhtyeen lähipiirillekin on annettu nimiä tarpeen vaatiessa, verkkomestari Mihail Hristovitsh = Mikko Ristonpoika ja kansia tehnyt Samuel Teuvovitsh = Sami Teuvonpoika.


K: Mikä on Suonnan keikkapaita? Marimekko-paita?

V: Olen soittanut kaikki Folkswagen-keikat - muutamia alkuaikojen harha-askeleita ja myöhempiä mustan puvun ja valkoisen paidan vaatimia poikkeuksia lukuunottamatta - venäläisessä sini-valko-raidallisessa merimiespaidassa. Välillä raitapaitailevat orkesterin muutkin jäsenet. Paitojen käytön taiteelliseksi aktiksi kehitti pietarilainen Mitki-taiteilijaryhmä. Kestäviä vaatekappaleita näkee venäjällä alakulttuuriväen ja juoppojen käytössä. Santtu Karhun on nähty pukeutuvan merimiespaitaan ja onpa sellainen Eduard Uspenskin kissa Matroskinillakin.


K: Folkswagenista tehtiin joskus jotain dokumenttielokuvaa, mitä sille hankkeelle kuuluu?

V: Joensuulaiset Martti ja Janne kuvasivat opinnäytetyönä Folkswagen-dokumenttia Karjalan balsamia -levyn teon aikoihin. He olivat mukana Petroskoin keikkamatkalla syyskuussa 2003 ja taltioivat levynjulkaisukeikkaa Jokelassa tammikuussa 2004. Nauhoista valmistui 15-minuuttinen raakaleikattu versio, josta yhtyeellä ja lähipiirillä on olemassa dvd-kopioita, mutta pidemmälle materiaalia ei koskaan työstetty, kun tekijöille tuli muita kiireitä, työskentelyä eri paikkakunnalla ynnä muuta. Raakafilmit ovat nykyään Sami Parkkisen hallussa ja voipa olla, että niitä päätyy joskus virallisemmalle Folkswagen-dvd:lle.


K: Munnen vai Munteen?

V: Munnen.


K: Mistä Suonnan nimi tulee?

V: Koillismaalla asunut äitini on sen napannut Posion suunnan saamelaisperäisistä paikannimistä tyyliä "Suonnansaari" tai "Suonnanjoki". Yksi selitys suonna-sanan merkitykseksi on siinto. Kts. lisää http://www.posio.fi/tolva/historiaa.html


K: Mikä on Suonnan kitaravahvistinkonstruktio?

V: Käytän sähkökitarani putkivahvistimena helsinkiläisen Uraltonen Mikko Kankaanpään modifioimaa vanhaa putkiradiota. Radio on saksalaisperäinen Celeston Royal, johon on aikanaan Suomen markkinoille vaihdettu suomenkielinen takakansi ja etukanteen liimattu 3D Sointu -merkki. Celestonissa on kolme omaa kaiutinta, mutta jos keikka-autossa on tilaa, otan mukaan Marshallin 2 x 12 -kaiutinkaapin selkeämpien soundien takia. Lisätietoja kitaraesittelysivultani, Kankaanpään firmasta puolestaan täältä


K: Kannatatteko Karjalan palauttamista?

V: Folkswagenin kanta Karjalan kysymykseen tulee esille kappaleessa Matkaselän asemalla.


K: Kuinka uskalsitte levyttää Jerundan? Onko teillä ollut vaikeuksia Venäjällä tuollaisen suorasukaisuuden takia?

V: Timofej Karlovitsh meinasi jänistää Jerundaa levytettäessä ja hahmotteli lauluun pehmennettyä lyriikkaa, mutta palasi ruotuun, kun yhtye lupasi seistä tukena ja turvana niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Folkswagen operoi toistaiseksi niin pienillä foorumeilla, että isoilla korvilla on tärkeämpää kuuntelemista.


K: Onko yhtyeessä rajan takana syntyneitä?

V: Ei ole. Timofej Karlovitshin isä on kotoisin Kannaksen Raivolasta ja äiti Pyhäselän-Kiihtelysvaaran suunnalta, siinä lähin karjalaisuuteen viittaava mitä Folkswagenin sukujuurista löytyy.


K: Miksi Timofej osaa venäjää niin hyvin?

V: Timofej on kielellinen lahjakkuus. Yli vuoden kestänyt asuminen Petroskoissa 90-luvun alussa ja venäjän lukeminen Joensuun yliopistossa ovat auttaneet asiaa.


K: Onko Raivolan mies sukua jollekin Kelpo poikien biisille?

V: Kun Raivolan miestä levytettiin, huomasin että A-osan sointukuvio ja riffi ovat sukulaishenkisiä Kelpo poikien kappaleelle Piipulleni. Toisaalta sointukuvio on kohtuullisen yleinen Am - C - G - Am. Ennen levyn tekemistä lähetin Raivolan miehen demon Kelpo pojat -säveltäjä Markku Valtoselle, jonka mielestä kyseessä olivat selkeästi eri teokset, eikä hänellä ollut mitään vaatimusta asian suhteen.


K: Onko yhtyeen nimi Volkswagen? Oletteko joku autobändi?

V: Yhtyeen nimi on Folkswagen F:llä. Kyseessä on huono sanaleikki, eikä Volkswagen sponsoroi meitä. Kun Folkswagen aloitteli toimintaansa vuonna 2000, oli periaatteena pikemminkin soitella kansan- ja populaarimusiikkia eri maista kuin laulaa täsmennetymmin Venäjän, Karjalan ja itäisen Suomen Bermudan kolmiosta. Aika pian siirryttiin soittamaan unplugged-versioina pelkästään venäjänkielisiä rock-kappaleita, jotka tuntuivat omimmilta, niitä ei mikään muu länsimainen rockbändi edes keskittynyt coveroimaan. Suomen-keikoilla huomattiin ennen pitkää, että suomenkielistä materiaalia tarvitaan sekaan helpottamaan kuulijoiden urakkaa. Nykyisenkaltaiseksi venäjän-, karjalan- ja suomenkieliseksi kimaraksi Folkswagenin setti laajeni keväällä 2002. Sillä tiellä ollaan.


K: Mitä tarkoittaa Folkswagenin T-paidassa...

V: Eniten kysymyksiä tulee toiseksi viimeisestä sankarivainajarivistä. Kitaristi Jaroslavski on Petroskoin, Mana Mana -mies Mömmö Joensuun ja Kino-laulaja Tsoi Pietarin kuuluisin rock-vainaja.


K: Mistä kannattaa aloittaa venäläiseen rockiin tutustuminen?

V: Tee matka Viipuriin, Pietariin, Sortavalaan tai Petroskoihin. Eivät levyt tai kasetit siellä kovin kalliita ole, virallisetkaan. Jos matkailu ei onnistu, voi kokeilla Tusovka Recordsin postimyyntiä sivustolla http://www.clinus.org/tusovkarecords/index.html. Mikäli Dylan- ja 70-lukuhenkinen folkrock miellyttää, Akvariumista ja Boris Grebenshtshikovista voi aloittaa. DDT on Bruce Springsteen -tyyliin sovitettua dramaattista perusrockia, lyyrisesti tiettävästi loisteliasta, sanovat venäjää ymmärtävät. Kinon musiikki ylsi akustisesta punkista uusromanttiseen futurockiin, etenkin varhaiset albumit 45 ja 46 ovat rosoisen hienoja. Timkan suosikkibändi on Nautilus Pompilius, sverdlovskilaista voimakasta perusrockia. 90-luvun nostamista bändeistä Tequilajazzz ja Deadushki ovat vaikuttavia kaikessa teknisyydessään. Punkhenkisimmistä nimistä voi tsekata aluksi vaikka Jegor Letovia ja Grazhdanskaja Oboronaa. Petroskoin scenestä Santtu Karhu & Talvisovat, Myllärit, Leo Sevetsin soolotuotanto, Reel / Vataga, Revolver ja D'Airot kuuluvat yleissivistykseen.

Takaisin pääsivulle